Maanantaina taas treenit, tälläkin kertaa mukana oli Fido. Huoh. Se taitaa olla vakiokalustoa :/
Menin keppejä. Mamma jäi jotenkin hirveen kauas himmailemaan! Menin kuitenkin. Sitten mamma heitteli uskollista bordercollietaan hirveän vaikeista kulmista kepeille, siellä vietiin borderlinecollieta kuin litran mittaa! Jossain vaiheessa alkoi epäilyttää - onkohan mamma viimein seonnut (olen tavallaan odottanut, mhm). Hidastin varmuuden vuoksi hiukan vauhtia, ei vara venettä kaada.
Pitemmällä radalla mammalla oli eväät levällään, siellä se huitoi kuin tuulimylly. Yritin parhaani mukaan tulkita. Ei oikein onnistunut. Miksi tuulennopean bortsun pitäisi kiertää este takaa, kun edestäkin ehtii?! Miksi puomille, jos putki on lähempänä? Tällaisia kysymyksiä aina treenien jälkeen mietin.
Valkea ällöpystykorva meni hyppyjä ja siivekkeen kiertoja ja oli tosi ällö, hmpf!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti